Maalauksissani esiintyvät
aidot, oikeat nallehenkilöt, jotka ovat uskollisesti ilman
ylityökorvausta istuneet malleinani. Jokaiseen nalleeni liittyy
tarina, niillä jokaisella on leluesineenä
henkilöhistoria, nimi ja luonne. Usein nallemaalaukseni ovat
puhtaasti asetelmia; idean synnyttyä asettelen nalleja ja muita
esineitä eri kompositioihin, kun olen sommitteluun
tyytyväinen teen maalauksen. Maalauksen idean ja sommitelman on
toimittava, pelkkä aihe ei itsessään riitä.
Eikä nallen herttainen olemus sulje pois vaikeidenkaan kysymysten
käsittelyä maalauksen keinoin. Maalaan toki paljon muutakin
kuin teddykarhuja, mutta tämä näyttely on koottu
yksinomaan vuonna 2004-2005 tekemistäni teddytöistä.
Maalaamiseen minulla on ollut
pitkä ja
vaihteleva suhde.
Lukion jälkeen 1980-luvulla olin vakuuttunut että minusta
tulee isona taiteilija; tuolloin kiinnosti lähinnä
kuvanveisto sekä sarjakuvien piirtäminen, jota olen
harrastanut lapsesta saakka. Kanneljärven opisto sytytti
edelleenkin jatkuvan intohimon akvarellimaalaukseen. Taide oli luovalla
tauolla elämästäni miltei koko yliopisto-opiskelun ajan.
Alfa-Art taideoppilaitos tarjosi mahdollisuuden
työssäkäyvällekin hankkia monimuoto-opiskeluna
valmiuksia tarttua pensseliin ja palettiin vakavissaan ja sytytti
ohessa palavan innostuksen myös öljyväreihin.
Maalaaminen on tällä
hetkellä
ilmaisukeinoista itselleni
omin. Maalamalla voi kätevästi ilmaista elämän
kaikkeutta; hyvää tuulta, hiljaisuutta, olemisen kauneutta ja
kauheutta. Maalaus ripustettuna gallerian seinälle tuo sen
alttiiksi katsojan tulkinnalle. Maalaukseen suditut itseilmaisun
väripaakkuset siirtyvät näköaistin
välityksellä tekijältä katsojalle ja jokainen kuvaa
katsova tuo siihen mukanaan omat merkityksensä ja tulkintansa.
|